tiistai 25. lokakuuta 2011

Sädekehän kiillotus

Huhhuhhuhuhuhuhuhhhhhhhhuh. Viikko, VIIKKO, lähtöön. Nyt pitää tykittää tänne kaikki mahollinen mitä tässä oon pähkiny ja pohtinu. Kello käy, lento lähtee, ja sitte siirryn lähinnä vouhottamaan millon mistäkin elämyksestä ja meiningistä. Siinä ei paljon sijaa sitte enää ole sellaselle älylliselle toiminnalle, luulen, se menee kuiteski taas semmoseen vituttavaan leuhotukseen, et tääl ollaa ja elämä on ihanaa ja jeejee ja kaljaa on ja varpaat hiekassa ja trallallaa. Taso laskee, tiedetään, mutta onneks ei korkeelta pudota.

Mutta asiaan. Ensimmäisenä aiheena: vapaaehtoistyö. Tai oikeestaan vapaahetoistyömatkustelu, voluntourismi. Semmosta hommaa olen nimittäin paljon miettiny ja asioista lukenu, ja silmät on sillä lailla lojahtanu ammolleen. Kaikissa asioissa on niin monta puolta, eikä tämmönen tyhmä itsekäs porsas oo todellakaan tajunnu hommista oikein mitään. Eikä tajua vieläkään, mutta sentäs asioita pohtii ja koittaa ajatella niitä vähä joka suunnasta.

Sädekehä säihkymään!
Olen jo kauan haaveillu vapaaehtoistöistä jossain luontoon ja eläimiin liittyvässä hommassa. Reissuilla oon vieraillu joissain animal rescue -tyyppisissä paikoissa ja viettäny Goan reissulla ainaki PUOLI PÄIVÄÄ ulkoiluttamalla paikallisessa animal rescuessa koiria. Kai tästä jo pitäs joku patsas tai vähintään kruunu saada, eikö? Eniveis, ajatuksena on ollu se, että pitäis päästä tekemään pitemmäksikin aikaa jotain "tärkeää". Siis omaa sädekehää kiillottamaan johonki ja samalla pääsis jotain tiikerinpentuja ja norsunpoikasia rapsuttamaan ku ne on niin söpöjäkii ja ai ku tulis niin hyvä miäli ku olis tehny jotain hyvääki elämässään. Rupesin sitte raivolla surffaa netissä ja tutkailemaan asioita ja hämmästyin ku melkee kaikki mitä vastaan tuli oli sellasia, että maksaa satoja euroja per viikko jos johonki tommoseen haluaa mennä norsun paskaa lapioimaan. En odottanukkaan, että ilmasta olis, mutta jotenki riipas aika kovasti noitten projektien hinnat. Tuntu jotenki oudolta. Rahastuksen maku tuppas kitalakeen. Että siinä se sitte meniki se miun into tehä hyvää, ku ois pitäny kunnolla kuvetta kaivaa. Tärkeysjärjestyksekset on näemmä ollu aika itsekkäitä. Olen huono ihminen.


Noissa vapaaehtoishommissa tuol maailmalla tuppaa olemaan vähän sellanen kuvio, että länsimaiset hyvinpärjäävät pullukat lähtee jonneki kehitysmaahan tekemään omasta mielestään hyvää. Siinä saa omaa sädekehää kiillotettua, ja voi sitte leuhottaa että joo miä olin jossain slummissa lastenkodissa vapaaehtoistöissä. Laitetaa facebookkiin kuvia mis ollaa keskellä lapsilaumoja ja sitte kaverit kattoo että on se hyvä ihminen. Varmasti siinä on kyseessä ihan oikeesti sellanen vilpitön usko siihen, että oikeesti auttaa ja tekee jotain tärkeetä, mutta pohjalla on aina myös aika itsekkäät lähtökohdat. Tehään siinä ohessa itelle hyvä mieli, kun saa sellasen tunteen, että on antanu maailmalle jotain takas kun uhraa lomasta pari viikkoa johonki orpokodin vessojen kuuraukseen. Ja okei, aina oon ajatellu että mikäs siinä, eiks toi oo aikalailla win-win-situation. Kunnes sitte törmäsin aiheesta velloneeseen keskusteluun Pallontallaajissa ja sitä kautta päädyin lukemaan tämmösen Guardianin artikkelin. Lukekaa ihmeessä, ainaki tuo Guardianin juttu, jos nää asiat yhtään kiinnostaa. Antaa pikkusen ajattelemisen aihetta, nimittäin.

No oishan se pitäny iteki tajuta, että kyllähän ahneet paskaihmiset tekee hyväntekeväisyydestäkin pahantekeväisyyttä. Mutta sitä taas naivina ääliönä ei tajunnu tätäkään asiaa, piti lukea raakoja tekstejä asiasta että silmät aukes. Pitää siis olla tarkkana mihin lähtee apuaan tyrkyttämään ja miettiä kunnolla, mistä on kohteelle oikeesti enemmän iloa: siitä, että lahjoittaa rahaa (esim. jonkun järjestön kautta) vai siitä, että vänkää ite paikan päälle koheltamaan.

(Ja kyllä, täällä Mordorissakin olis autettavaa, tiedetään. Mutta nyt ei puhuta siitä asiasta.)


Tällä reissulla meinaan kuitenki, kaikesta huolimati, tehä vapaaehtoishommia, ihan senki takia, että on jotain tekemistä sen löhöömisen lisäks, ku nyt kerta niin pitkäks aikaa oon lähössä. Ja jooojoooo, sädekehääni kiillotan, ja haluan sen olon että on tehny elämässään ees hetken jotain merkityksellistä. Eikä se ny huono oo jos sitte jossain pystyy oikeesti vähä jeesaamaanki. Mutta en aio ostaa seuramatkaa miltään voluntourist-matkatoimistolta, vaan aion olla silmät ja korvat auki, kuunnella asioista tietäviä tuttuja ja sitä kautta löytää kohteita, joita ei välttämäti markkinoida ympäri internettiä kuvilla missä tiikerinpentuja syötetään tuttipulloista. (Vaikka sellaseks tiikerinpennun keinoemoksi miä mieluiten menisinki, myönnettäköön)


Gili tukehtuu turismiin



Pongasinki viime reissulla Gilillä, että siellä toimii semmonen Gili Eco Trust -organisaatio, joka koittaa taistella Gilien ympäristöasioitten puolesta samaan aikaan kun Gilit meinataan vissiin täysin tukehuttaa turismiin. GET yrittää suojella koralliriuttoja, huolehtia jätehommista ja eläimistä, valistaa ihmisiä ja taistella byrokratian kanssa. Siinäpä ois oiva kohde alottaa tää hyymisteleväinen hyväntekeväisyys, eikö? Miulla ku on Giliin jo jonkinlainen side, koska tunnen sieltä ihmisiä ja kissoja ja kilpikonnia, ja olen aika hyvin jo valmiiks jyvällä ja välitän siitä, mitä siellä tapahtuu. Että ei olis sellanen meininki, että menen johonki viidakon keskelle kaheks viikoks kuokkimaan ja sit lähen ja heippa. Otin siis yhteyksiä GET:n toimintaa pyörittävään tyyppiin ja kysyin oisko siel mitään, missä vois olla avuks. Toivotettiin tervetulleeks ja tavataan kuhan pääsen paikalle ja jutellaa sitte vähän lisää että mitäs. Eikä tässä tarvi lyyä rahaa pöytään saadakseen kerätä rannalta roskia, vaan maksan ite asumiseni ja ruokani just niiku haluan, ja osallistun GET:n toimintaan sitte sen mukaan miten sellasta puuhaa on jossa sukelluskyvytön tolloki voi jotenki olla hyödyksi. Palaan asiaan, kuhan pääsen mestoille ja hommista jyvälle.

Ja sitte toinen asia, tähän toki liittyen, on kaikenlaiset ekolookiset näkökohdat. Niistä ei vissiin pitäs mitään kirjottaa, kert lentämällä maailman ääriin olen huono ihminen, ja Mordorissakin oon reteesti vaa autolla kaahannu paikasta toiseen. Siin ei paljo biojätteen lajittelu ja parin adoptiotiikerin omaaminen ja erilaisiin järjestöihin kuuluminen asioita paranna. Ihminen kun on luonnolle huono jo pelkästään olemalla olemassa.

En oo reissuilla koskaan paljo ajatellu noita asioita. Ittestäänselvää on ollu että kerään roskani (ja usein muittenki roskia, miusta on mukava aamutoimi siivota rantaa) ja koitan muutenki olla olematta se välinpitämättömin urpo. Mutta oon keränny simpukoita rannalta kotiinviemisiks ku en oo tajunnu ettei sais, ja oon tallannu koralliinki ku on laskuvesi eikä oo päässy takas kuivalle maalle muuten ja hyväluoja sitä tyhjien vesipullojen määrää jonka olen aina jälkeeni jättäny. Vessapaperi on aika usein menny vessanpönttöön eikä roskikseen ja lämmintä vettä on suihkusta lorotettu vaikka ilmanki pärjäis. Saatana.

Jos tämmönen koulutettu urbaani ämmä, joka istuu kaiket päivät internetin tarjooman loputtoman tietomäärän äärellä, on silti noin tietämätön idiootti, ni miusta on sitte aika turhaa se ihmisten paheksuva ininä paikallisväestön elintapoja kohtaan. Iteki oon siihen syyllistyny et oon kattonu että tuoki risumajanen kylä ni saatana roskaa joka paikassa, et ai vittu eikö ne ymmärrä. Mutta ei siitä montaa vuoskymmentä ole (tai siis on, olenhan vanha) ku muistan miten lapsuuskesien mökkireissuilta lähettäessä kuulu asiaan, että viikonloppuna kertyneet mökkiroskat upotettiin järveen. Että niin vitun valistuneita sitä sillon täälläki oltii. Nythän tuo kuulostaa niin pöyristyttävältä toiminnalta et ei hyvä luaaaaaaja, mutta sillo joskus seitkytäluvulla ei tajuttu kyllä mistään mitään. Ainakaan siinä tollojen suvussa, josta miä olen kotosin.

Ja tästä päästääki siihen asiaan (eikö tää ei lopu koskaa tää vuodatus....), että mitä mieltä pitäs olla länsimaitten sekaantumisesta muitten maitten asioihin, näissä ympäristö- ja hyväntekeväisyyshommissa (rajotetaa tää nyt siihe, ei aloteta yhtää mistää maailmanpoliittisista hässäköistä ja semmosista, pliis). Ihannemaailmassahan kaikki hoitais omat asiansa ja huolehtis oman maansa luonnosta ja muusta, mutta ku ei hommat vaan näytä toimivan niin. Että kyllä miä oon ekana ihan ilolla ja postiivisuudella suhtautunu siihen, että sekaannutaa asioihin ja yritetää sellasen valistamisen ja koulutuksen kautta kertoo ihmisille et teilkii ois tääl kivempaa jos kerätää noi roskat tosta. Näin niiku periaatteessa.

Mutta mitä helvetin mieltä pitäs sit siitä olla, että on joku länsimaisessa omistuksessa oleva saatanallinen luksus-resortti jossain paratiisisaarella ja siinä sitte kaiken luksustelun ja jonkuu sukellustoiminnan ohessa aletaa touhottaa vaikka tätä roskankeräystoimintaa? Hyvähän se on, se roskien keräys, mutta miten hyvä homma se on se resortin pykääminen sinne keskellä merta pojottavalle hiekkapalalle? Ja moottoriveneillä rikkaitten turistien kuskaaminen sinne, puhumattakaan kaikesta mitä ne turistit tarttee viihtyäkseen? Aika ylimielistähän se on omasta arjestaan välivuotta viettävien länsimaisten sukellusmaikkojen heristellä naapurin risukylälle sormee, että nyt kuulkaa kerätään roskia nii, eikä kakata enää sinne majan taakse hiekkakuoppaan. Mutta sit taas.... jos se resortti siel jo on ni kai se on sitte hyvä, että siitä ympäristöstä yritetään kans huolehtia?

Mutta toisaalta.... ja toisaalta... ja kolmaalta ja herranjestas....  ääääääääää..... Näis asiois on niin saatanan monta puolta, näkökulmasta riippuen, että pää nyrjähtää ku näitä koittaa ees ajatella. Ainoo oikee ekotekohan se olis ampua ittensä. Ei sitte sen jälkeen ainakaa enää aiheuttais mitään huonoa luonnolle.

Pointtini tässä vuodatuksessa oli eniveis se, että... eiku.... hukkasin sen jo. Mutta sen tiiän, että näitä juttuja pitää vielä miettiä, ja asioihin perehtyä paremmin, että ei ainakaan tietämättömyyttään olis ihan tyhmä. Kerron sitte jos näitten juttujen suhteen valaistun ja keksin ne ainoot oikeet mielipiteet.

Ja koska en osaa tiivistää enkä kiteyttää mitään ni tehkööt alla oleva Calvin&Hobbes-kuva sen miun puolesta. Ugh.



Pee ääs. Kommentit tähä asiaa on erikoisen tervetulleita. Ja jos on kokemuksia vapaaehtoishommista tuolla ääsiän suunnalla niin kertokaa. Kiitos.


3 kommenttia:

Ana kirjoitti...

No, mulla ei ole mistään kaukojutuista kokemusta, mutta hyvin kirjoitettu ja pohdittu. Tykkään erityisesti, jos ollaan eläinten puolella, koska niinhän se on että jotakuinkin kaikki eläinten hankaluudet aiheutuu ihmisestä. (Paitsi se ravintoketju-juttu, se taas kuuluu luontoon. Lihansyöjä syö syötävänsä kun saa kiinni, semmost se on.)

Foze kirjoitti...

Itsellä ei ole paljon kokemusta vapaaehtoishommista, mutta ainakin tää kilppariprojekti (http://turtlewatch.net/fi/project) on hyvällä pohjalla - projektin vetäjät on meidän laitokselta lähtöisin, toinen tehnyt gradun meidän tutkimusryhmässä. Käy tutustumassa jos liikut tuolla päin.

Anonyymi kirjoitti...

Sanoisin, että jokainen teko oikeaan suuntaan, pienikin teko, on teko oikeaan suuntaan. Kun en ole "iso ihminen" päättämässä "isoista asioista", niin teen pieniä tekoja.

T

Tsekkaa myös nämä