Ei-minkään tekemisen jalo taito

Aamuinen ranta

Iltapäivää, Mordorin kansa, joka siäl marraskuises pimeydes vaeltaa. Täällä on tänään paistanu aurinko, ja niin saatanan kuumasti että on oikeen käyty aallokkoises meres dippailemas. Rohkeat myä!

Basaarihommat

Eilinen meil meni aika lailla siihe, et istuttii kotiterdeillä ja luettiin kirjoja. Vähä reviteltii ja käytii tallustelemas kylil ja löyettii uus supermarketti ja semmonen basaarialue täynnänsä pieniä roinapuoteja. Ja matkalla jarrutettiin kahville yhtee ravinteliin ja kappas, taisimmekin löytää semmosen The Only Gay In The Village –tyyppisen hahmon. Siel oli tyypin omia kuvia seinät täys ja hän oli muutenkin niin kaikkia homppelimaisia kliseitä tursuava tapaus että aika lailla selvää oli et minkäs alan jannuja sitä ollaan. Hauska tapaus, intoili kovasti miun tatuoinneista ja esitteli omaansa, mikä oli säälittävä piäni tuhero, jonka tekeminen oli kestäny kuulema vaivasen tunnin ja itku oli siinäki ajassa jo tullu. Paikalla pyöri myös sellanen vanha nahistunu sugar daddy –tyyppinen länkkärimies ja lattialla konttas kaks nuorta poikaa rättien kans kuuraamas. Joka puolella roikku lintuhäkkejä ja tipuset sirkutti. Kahvi oli hyvää ja siellä toimi feispuukkikii (joka tääl meil kotoon ei toimi ku vahingos sillontällön).

Ostin myös indoneessialaisen kännykkäliittymän, et nyt oon taas kahen kännykän koukussa (myäs mordorin vanha numero yhä toiminnassa, kirj.huom) ja tuli heti jotenkii tärkee olo, sellanen tähä yhteiskuntaan taas asteen verran enempi sisään luikerrellu hiano fiilis. Ei hajuakaan paljoko sil voi soitella ja tekstailla ja surffailla netissä, mut ei sen nii välii. Hintaa oli huikeet  15 000 rupiaa eli jotaa alle 1,30 egee. Kreisiiiiii! Edille Gilille heti viestittelin ja pitää sille soitellakii ku jaksaa. Ja viikon pääst tähä aikaa jo nähääkii ku myä päästää Gilille, sairaan siistiä!

Lounakset huuheltii alas bintangilla ja sit käytii rantapaaris viel toisetkii sipasemas ja pien päivähiprakka siin melkee ehti tulee, mut ku tultii takas koteihin ja sänkyy pötköllee lukemaa kirjaa ni seuraava havainto olikii et ai kello on kuus illalla. Nokoset, parasta!

Liikenneruuhka kylillä

Dinnerille mentii Steak Housee, josta on tullu meijjän jonkinlain vakimesta. Mutta se on mahtavan kiva paari, siel on joka ilta livemusaa ja siel käy surffareita (nam!) ja siel on tuttujakii jo. Meijjän viidakko-opas-kaveri eilen istu siin pitkää ja kertoili juttuja ja indonesiaa sen kans vähä opettelin siin (opin mm. et aina ei tarvi vastata kiitoksee et sama-sama, voi sanoo myös sama dua) ja vaikka mitä. Se pelkää ihan hysteerisesti kissoja ja oli yks rakkausjuttukii loppuni siihe ku tytöllä oli kissoja ja se oli sanonu et voiaan seurustella mutta siun on ruvettava tykkäämään kissoista. Siihe loppu se orastava love story. Miä kiusasin sitä koko ajan näyttämäl puhelimest kissojen kuvia (Humpalle ja Suitsulle terkkuja, on kauhia ikävä) ja aina ku siin lähel hiippaili kissoja ni tiedotin kovaa äänee et nyt ne alkaa piirittää ja tulee kohta lähelle.  Siin ryystettii useempi bintangi ja sit kotimatkal poikettii viel omaan rantapaariin ottaan vähä gin toniccia. Laitettii omia puhelimia kiinni poppivehkeisii ja siinä sit ranta raikas Stam1naa ja Kotiteollisuutta ja vaikka mitä kauheuksia. Miä olin sit onneks viksu ja lähin kotii nukkumaa jo tosi ajois mut Vähis jäi sinne  viel ”yhelle”, ja... tuata niin...  joskus aamuyöstä oli sitte könynny/kontannu/talutettu kotio.  Ois pitäny olla salakuvaamassa ku se on siinä "seitinohkasessa" "pikkupikku" tumussa  tuosta meijjän majatalon aidan yli kiivenny, oli meinaan mein täti laittanu epähuomios portin lukkoon ku oli kai luullu että no ne akathan on varmaan jo nukkumassa. Vaik myä oltii kreisinä pailaamassa! Kerranki! Jee!

Meijjän kotipaari

Miä heräsin aamul aikasin, niiku kunnon muumion kuuluukii, ja ai että ulkona pilvetön taivas ja aurinkon porotus ihan täysillä. Ei ku phikhinit ylle ja äkkiä rantaan, ja siel olikii meri täys surffareita ja meinas oikee pumpusta ottaa ku kaks komeeta siin rannal venytteli ja voimisteli ennenku menivät mereen. Mitkä maisemat, ai että! Vähiskii sielt lopulta sai ittesä ylös ja tuli rannalle röhnöttämää, ja siin tiristii sit. Ihan vitun kuuma oli, pikkusen meni jo sietokyvyn yli mutta onneks sit toi makaamiin on niin uuvuttavaa puuhaa et lähettii jossai kohin koteihin ottaa pienet unoset. Ni sit jakso taas iltapäivän makailla ja lueskella. Raskas päivä ollu kyl. Rankkaa tää ei-minkään tekeminen. Se on jalo taito ja meillä se on trimmattu huippuunsa.

Kreisit aallot

Vessakokemuksia next! Reikä lattiassa on siis soooooooo last season, tääl on löyetty sitäki jännempiä kusikoppeja. Vähis oli käyny yhes komerotyyppises pisuaaris, mis oli vaa sellain viemärikolo nurkassa. Siihen vaa kaakelilattialle kyykkimään ja pissit siihen lattialle. Meijjän kotirantapaaris taas on samantyyppinen viritys mutta lattia on bambua, eli siel lorotetaa siihen vaa bambulattialle. Hämmentäviä kokemuksia, kertakaikkiaan.

Ja sit hyönteiskokemukset! Niitä riittää. Vähiksen huoneessa oli eilen sellanen Indiana Jones –tason muurahaishomma, ku yhtäkkiä jostain paukahti katonrajaan ja oveen sellasena mustana mattona etenevä muurahaisvaellus. Arveltiin et jos avaa vessan oven ni sielt alkaa vyörymään iso kivinen pallo ja majatalon täti tuo kohta iltapalaks apinan päitä ja koht pukkaa Harrison Ford ruoska viuhuen hätiin. Miul taas on ollu saatanasti sellasia vitun inhottavia ”joku kävelee miussa”-kokemuksia tuol rannalla, en tiiä suurinta osaa et et mitä ne oli, enkä haluakaan tietää, mutta sellain ponin kokoin heinäsirkka ku laskeutu aamul vattanahalle ni meinasin pyärtyä. Kaikenlaisia puremia ja näppylöitä ollaan molemmat ihan täys, mutta ei voi mitää.

Illan ohjelmas meil on, yllättäen, Steak Housessa istuskelua. Yhtään Bintangia ei kuulemma tänää juua, limpsaa vaa, sanoo Vähis. Viidakko-oppaan kans on siel tärät, sovitaa huomiseks meijjän viidakkovaellus ja se lupas lisäks selvitellä meille bussiaikataulut Jakartaan. Jos menee yöbussi, ni lähtää sunnuntai-iltana täältä, mut jos ei mee ni sit maanantaiaamun ekalla bussilla.

Miä painun nyt suihkuun. Oon niin hikinen ja paskanen ja nuhjunen et kuvottaa. Mutta elämä on hianoo, myäs hikisenä ja paskasena ja nuhjusena!

Naapurin kioski

Hauvva

Kylänraitti

Munatakkiset maanatsit. Ei ollu hyviä.