tiistai 16. elokuuta 2016

Sota terminaattoreita vastaan ja remonttireiskahommat


Viime viikko oli sikäli hyvä, että sain helvetisti aikaseks. Kun itte tekee ni tulee joskus valmistaki. Saatana.

Penskat uuessa deluxessa ihan riemuissaan

Kissasairaalan uuet deluxe-huoneet on redi ja käytössä, olleet jo viikon, jihuuuuu! Liput salkoon, torvisoittokunta ja ilotulitus!

Se tunne, kuulkaa! Se tunne, kun siirsi lauman kissanpentuja pienestä häkistä isoon deluxe-huoneeseen, ja näki niiden riemun siitä, et on leluja ja tilaa juosta ja leikkiä, voi kiipeillä, on koreja ja laatikoita mihin mennä kytikseen, on tyynyä ja pehmustetta.....sitä oli niin hieno seurata, että teki mieli taas vähän pillittää. Teki mieli hakea kaikki kattomaan, että TÄMÄN VUOKSI miä mäkätin joka saatanan päivä että ONKO MAALATTU MITÄ. Kun kissat voi olla tuollee ilosempana isommasssa tilassa, ni vituttihan se, että noita deluxe-kopperoita ei vaan saatu aikasemmin käyttöön, kun kellää mukamas "ei ollu aikaa" sitä puolta tuntia sutia maalia lattioihin. RÄYH.

Kotonakin oon maalannu. Termiitinperkeleet meinaa syyä miun bandantappobambukalusteet, ja täten olen käynyt aktiiviseen sotaan noita helvetin terminaattoreita vastaan. Ensin bandantappobambuhyllyt aurinkoon jäkittämään ja puteli myrkkyä termiitin järsimistä koloista sisään. Muutama päivä siinä aurinkossa kuumottumassa ja sitte maalia päälle. Tilanne on nyt sellasessa kylmän sodan hiljaisuudessa. Hyllyt nököttää yhä ulkona ja miä kyttään että viäläkö jossain on kolo mistä rapisee bambusahanpurua ulos. Ja jos näin on niin myrkkyä perään ja maalia päälle.

Ja kaikki ruskia on alkanu vituttamaan niin paljon, että samalla kun nyt jo olin maalihommissa ni päätin maalata myäs Palatsin sisäänkäynnin elikäs portin valkoseks. Se on kiva koska siinä näkyy lika niin hyvin. Mutta kotiovi on pimeessä ja hutikassa helpompi löytää kun se loimottaa valkosena eikä oo synkkä ruskia pimeys.

Oon mahoton remonttireiska. Tosin enimmäkseen saan aikaseks pelkkää sotkua. Miussa on enemmän maalia kun portissa ja bandantappobambuhyllyissä yhteensä. Mutta maalaaminen on kivaa, se on semmosta oikeeta tekemistä, missä tyänsä jälen näkee heti välittömästi.


Maalausprojekti. Valmis huomenna.
Muutakin himaremppaa on tulossa miun Palatsille. Toivottavasti. On ainakin luvattu. Olen nimittäin  totaalisen kypsä ulkokeittiöön. Koska kun keittiö on avoin ja ulkosalla, se on koko ajan järkyttävän paskan peitossa. Kissat aivastelee pitkin seiniä, tuuli lennättää paskaa ja kuivia lehtiä pitkin köökkiä ja tulivuoren sylkemä tuhka peittää kaiken. Ja sitte kun sataa, niin kaikki kastuu. Miä en kestä enää. On Talonomistajan kanssa ollu puhetta että jos viittisivät miulle laittaa pari ikkunaa ja oven ja loput kohat tilkitä seinällä. Lupas, että näin tehhään jahka saavat siähen naapurin majataloon tekeillä olevat punkalovit valmiiks. Samalla räjäytetään vähän pihaa uusiks ja tulee uus terassinpatanen talon uuen oven kupeeseen ja sitte katollinen makaamo viiään helvettiin ja tilalle tulee joku toimivampi heinäkatos mihin saisin hämmökin, misä voisin sitte eteerisenä makailla ja olla enää koskaan poistumatta himasta. Kun nää on tehty ni sitte itte vähän viimeistelen (eli sotken) ja maalaan talon ovet ja ikkunanpiälet jollain reippaan pirtiällä värillä. Koska talon ovet ja ikkunanpiälet on nekin jumaliste ruskiat ja miä en jaksa kattella. Ihmiin eli miä tarvittee väriä elämään.

Tämä kaikki tapahtuu siis JOSKUS. Ja koska Indonesia, en tässä henkeeni piättele. Mutta odotan kovasti, että remppa tulis ja laittais asiat kuntoon. Ehkä jo ennen ens vuotta, jos tsägä käy. Ois niin kiva.


Kissat on bäk in bizniz
Viime viikolla lisäks hoiettu: kissojen nettisivu pois tiedon valtatien mustilta listoilta. Ilkeitten hakkereitten jäliltä kissojen nettisivu oli yhä listattuna vaaralliseks vaikka missä ja miä olin ihan pää pyärällä et mitä vittua tää nyt on kun on ihan uus nettisivu mutta ihmiset valittaa, ettei tohdi mennä ku selaimet antaa vaan varotuksia et älä mee tuonne, tua kissasivu syä sinut. Huutelin vähän apuja Feispukissa ja sainki sitte hyvää neuvoa ja asiat kuntoon (kiitos kaikki, varsinki KimmoB joka vinkkas miulle yhen nettisivun minkä avuin ja neuvoin kaikki lopulta hoitu). Piti anoa nettisivun uuelleen arviointia ja ootella hetkinen, ni sitte päästiin bannauksesta pois. Nyt tosin hokasin, että viä McAfee-virustorjunta pitää kissoja mustalla listalla, mutta sinnekin justiisa laitoin oikasupyynnön.

Saatanan hakkerit, ihan järetön duuni seuras heiän touhuista. Mutta lopputulema on hyvä. Piän itte uuesta nettisivusta enemmän ku entisestä. Varsinki siks, että olen sen tehny ihan itte alusta loppuun, joten pystyn muutamaan ja hiplaamaan ihan mitä vaan ihan itte, ilman että pelkään et hajotan kaiken. Viälä siäl on pientä hiplattavaa, mutta pitää välillä tehä muitaki asioita.

Viime viikolla oli myös helvetillinen hulabaloo miun työlupahommien kanssa. Nykynen umpeutuu syyskuun lopussa, joten tyäluvan jatko laitettiin vireille. Kaikenlaista paperia ja asiakirjaa taas piti kaivella ja jostain taikoa. Saas nähä miten tää menee. Sanovat että aivan läpihuutojuttu on tämä työluvan uusiminen kun työnantaja pysyy samana, mutta en usko ennenku näen. Koska Indonesia. Toivon, että menee heittämällä läpi. Positiivista on se, ettei tarvitte poistua maasta tällä kertaa, riittää että käyn jossain kohtaa Imigrasissa Lombokilla antamassa taas sadannen kerran sormenjälet ja pojottamassa valokuvattavana. JOS siis Imigrasi hyväksyy työluvan uusinnan tuosta vaan, niiku miulle on uhottu. Paska on housussa enkä huokase, ennenku miulla on passi taas ittellä asianmukasin leimoin ja lipukkein varustettuna. Hintaa tällä työluvan uusinnalla ja 12kk uuella työluvalla on noin 23 miljoonaa rupiaa eli noin 1600 euroa. Rahat tähän lainasin kissoilta ja nyt tarvii sitte keksiä joku kultaa muniva hanhi että tästä selvitään. Koitin kyllä sanoa ittelleni, että tuo summa on nyt miun palkka kissahommista viimiseltä 3 vuodelta, mutta miulla on taas jo olo että varastin kissoilta. Täten ajattelen, että lainasin ja maksan takasin.

Jos ette muista, ni viime vuonnahan tuommosen työluvan hankkiminen ekaa kertaa oli aikamoinen savotta. Lukase täältä, jos huvittaa. Nyt asiaa onneks hoitaa uus lakimiesnainen, joka kuuleman mukaan on topakka ja asiansa osaava, toisin kuin tuo viime vuonna asiaa hoitanut taulapää.

Yllä mainittujen hommien lisäks viime viikolla hoitelin myös tuhat ja yks pikkuhommaa alta pois. Oon säätäny Australiasta tulevia lahjotuksia (kissoille, tietty) ja seuraavaa kissaklinikkaa (1.-10.marraskuuta), tavannu naapursaaren koiraprojektin ihmisen ja lahjottanu heille säkillisen koirakamaa mitä olen itte saanu lahjotuksena. Uusia kissaroinia (kassei ja paitoi) lähtee tilaukseen, kuhan yks pimatsu tekee miun tuherruksista printtikelposet kuvat. Jos tekee. Mutta kun hän on graafinen pro ja tuli saarelle sukellusopettajaks ja ilmotti, että mielellään jeesaa just tommosissa hommissa ni koklataan ny sitte.


Sokee

Kissat kotosalla voi hyvin. Tai hyvin ja hyvin. Sokee sai epileptisen kohtauksen yks aamu, mutta ei oo onneks saanu uusia kohtauksia sen jälkee. Säikäytti miulta kyllä lusikallisen housuun, pelästyin niin perkeleesti. Että tämäkin vielä, jumalauta. Vielä on muistissa Erikoiskissa Seppo, jolla oli aivovamma ja todella pahat kohtaukset. Ja Sepon tarinahan ei hyvin päättyny. Mutta Sokee voi nyt hyvin ja leikkii ja peuhaa uuen kaverinsa kans. Vetävät piktin kämppää ees taas hirviää rallia.

Vieraskammarissa potee Lola, jonka voinnista en oo ihan varma. Olin tietävinäni, että Lolalla on aivan varmuudella FIP (tappava virus, johon ei ole hoitoa eikä rokotetta, jos kissa sen saa niin kuolee varmasti). Hänellä oli vatta turvoksissa ja hengitysvaikeuksia, mutta meillä ei ole enää pisaraakaan eutanasialääkettä, joten piti tuoda Lola sairaalasta kotiin kuolemaan. Nyt on menny yli viikko ja alan olla aika ymmälläni. Lola ei oo syöny eikä juonu itte juuri lainkaan, joten syötin ja juotin väkisin ruiskulla. Eilen hän varovasti maisto ruokaa ja tänää aamulla söi itte hiukkasen. Hän kävelee ja kehrää ja maukuu. Hengittää yhä vähän vaivalloisesti, mutta paremmin ku viikko sitten, eikä vaikuta järin vaivalloiselta oleminen. Makaa kyllä pesuvadissa, ja nojaa päätä pesuvatin reunaan, lienee siinä asennossa helpompaa hengitellä, mutta heti kun menen vieraskammariin kattomaan Lolaa niin se ponkasee tassuilleen ja kampeaa syliin. On laihtunu, mutta myös vattan turvotus on hävinny. FIPissähän vattan turpoominen yleensä vissiin vaan pahenee loppua kohen, ainakin mitä oon täällä FIP-kissoja nähny. En uskalla toivoa Lolan suhteen yhtään mitään, mutta kattellaan. Arvostaisin kovasti, jos hän toipuis, eikä lähtis Vihreemmille Niityille. Siellä kun on jo ruuhkaa.

Miulla oli tossa yks päivä ihan järjetön tylsistyminen päällä. Että ku en oikee käy missää enkä tee mitää muuta ku kissahommia ja sit illat töllötän silmät tapillaa Australian Master Chefiä telkkarista.. Et elämä, pitäskö mennä siellä käymään taas? Tuli ikävä saarelta lähteneitä kavereita ja ikävä aikoja, kun aina saatto vaan polkasta Kakkosen Koralpiitsille ja siä oli aina jotain menoo ja tuttuja. Ei tarvinu sopia mitää sen kummempaa et missäsä tänää ja jaksaaks kukaa lähtee ja mitähä. Nyt miul ei oo ees ketää semmosia kaljakavereita, joille vois kilauttaa ku posottaa Golfin ohi, et hei, mite ois, bintsut tai parit täsä Golfilla nyt ja luurista sanotaan vaan et okei, viis minsaa, mie tuun. Kaikki on jossain saatanan australioissaan tai euroopissaan. Ihan orpo olo. Onneks kohta taas alkaa paluumuutto Hiekkakikkareen suuntaan ja ees jotkuu asiat normalisoituu. Jo perjantaina tulee yks miun aussikaveri takasin eli tää Golfilla ekstemporekaljan sipaseminen onnistuu sen jälkee enitaim.

Ja kohtaha se alkaa taas mordorilaissesonkikii. Tuokaa hapankorppuja, mummon muussia, karpalolonkeroa ja Turun Sinappia (toin tuupin tuliaiseks Edenin emännälle  ja hänhän meni ihan pähkinöiks että tätä on saatava lisää!).

Huomenna on Indonesian itsenäisyyspäivä. Saarta siivotaan ja koristellaan hirviällä vimmalla ja jo eilen raketit paukku kaiken iltaa. Huomenna on varmaan kauhia karnevaalimeininki. Kääk.


Katotaan telkkaria. Tai Sokee kuuntelee vaan.

Ei oo hetken rauhaa meiän Palatsilla. 
Saarella on hirviästi porukkaa koska on sesonki kuumimmillaan. Senpä takia ei paljo viitti kylillä käyä eikä varsinkaan iltasin. Mutta maanantaisin voi mennä iltapäivällä puali-viijen jälkeen Samasaman rantabaariin. Pojat soitteloo, ei ole ryysistä, voi siinä tuijotella merta tai ratakadulla ohi vellovaa hulluutta.

Kun tua keskustassa alkaa tunnelma tiivistymään ni voi hilpasta pohjosen suuntaan ja muurin tienoilta valita minkä vaan kuppilan. Missään ei oo ketään. Saa olla rauhassa. Saa nauttia olusensa rannalla ja kuunnella aaltojen pauhua. Varpaatkii tykkää olla hiekassa.

Jos koirat on siun juttu ni tsekkaa Kuta-Lombok Dogs. Kuvassa yks heiän paapoma koira, jolla on ihan uus Gilin mirrien lahjottama kaulapanta kaulassa. Sain nääs kassillisen koirakamaa lahjotuksena joten laitoin ilon kiertoon ja lahjotin ne etiäpäin Lombokin koiraprojektille.




1 kommentti:

Heli kirjoitti...

Tsiisus miten kallis tuo työlupa on! Huh huh... Pitää maksaa, jos haluaa tehdä töitä. Maken järki taas kerran.

Tsekkaa myös nämä